Ninja poropaimennuskokeessa

Kirjuri on potenut matkaväsymystä, joten raportti kevään kohokohdasta eli poropaimennusviikonlopusta tulee vasta nyt viikkoa myöhemmin. :P Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna ihan pohjoisimmassa Lapissa, Sodankylän Vuotsossa ja vielä tarkemmin Vuomaselän poroerotusaidalla. Matkustimme torstaina Hertan ja Martin sekä Mamin ja Tepon kanssa kimppakyydillä sisulla ja asenteella "kyllä sopu sijaa antaa", juuri ja juuri mahtui farmariautoon kolme ihmistä, neljä koiraa, häkit ja matkatavarat! :D Majoituspaikkamme oli Saariselällä Laanilan Savottakahvilan retkeilymajalla, ihan mukava paikka ja ennen kaikkea edullinen!

Tositoimiin päästiin jo heti perjantaina, silloin oli Ninjan testin vuoro samoin kuin matkaseuramme Tepon. Poropaimennuskoe alkaa luonnollisesti ilmoittautumisella, jonka jälkeen arvotaan lähtöjärjestys, urokset ennen narttuja. Tämän jälkeen on vuorossa testin ensimmäinen osio liekaporolla, missä tarkastellaan lähinnä koiran kiinnostusta poroon ja hallittavuutta. Koira päästetään poron lähellä vapaaksi, ja tuomarit seuraavat koiran käyttäytymistä: poroon aggressiivisesti suhtautuvat tai täysin hallitsemattomat ja tottelemattomat koirat eivät pääse tästä jatkamaan testiä seuraavaan osioon. Etukäteen olin hieman miettinyt, että mahtaakohan Ninjaa kiinnostaa eniten poronp*skan syöminen ja kaivaminen lumesta, mutta hienostihan se haukkui jo äärettömän rauhallisesti käyttäytynyttä ja hienohermoista liekaporoakin. :) Kovasti oli kiinnostunut porosta, mutta kuitenkin melko hillitysti ja rauhallisesti, eli ei ongelmaa tällä osiolla!

"Hui kamala, mikä kammottava sarvipää täällä oikein on?"
(kuvien (c) Anna Korhonen, ellei toisin mainita)

Ninja tutustuu liekaporoon kaula pitkällä ja häntä mutkalla. :D

Seuraavaa omaa vuoroamme saatiin odotellakin sitten iltapäivään, mutta mukavastihan päivä meni toisten suorituksia katsellessa! Hieman välillä rankaksikin yltynyt lumituisku ja tuuli yrittivät latistaa iloista tunnelmaa, mutta siksi olen tykännyt tässä poropaimennustapahtumassa käydäkin, kun siellä on aina niin mukavaa ja iloista porukkaa! Ninjan vuoron tullessa pahin lumisade oli laantunut, mutta kova tuuli jatkui yhä. Liekö tuuleen hukkunut mun käskykin Ninjalle pysyä paikallaan, kun sehän otti ja varasti heti pannasta irti päästyään porojen perään! :D Porot lähtivät liikkeelle, tosin melkoisen hitaan ja laiskan oloisesti, itsekin siinä vähän ihmettelin että onpas laiskanpulskeita poroja, mutta hyvin Ninja niitä painosti haukkuen liikkumaan. Kunnes porot päättivät yhtäkkiä jysähtää paikalleen veräjän eteen... Ninjakin siinä vähän hämmästeli, että mitäs tämä nyt sitten on, mutta jatkoi haukkumista kun sitä kannustin painostamaan porot uudelleen liikkeelle haukulla. Ja kyllähän ne sitten lähtikin, tosin samaan suuntaan mistä olivat tulleet ja Ninja sai juosta ihan tosissaan pois alta!

"Noniin Petterit, koparaa toisensa eteen nyt!"

"Hmm, mitäs te nyt siinä jumitatte? Liikkeelle siitä!"

"Elekee nyt sentään päälle tulko!"

"Tämä on kuulkaas se oikea marssijärjestys, ja minä määrään tahdin."

Sivulle väistämisen jälkeen Ninja lähti uudelle kierrokselle aidassa, paimentaen hienosti ja rauhallisesti haukkuen sivulta, päätyen lopulta samalle veräjälle kuin hetki sitten! Tällä kertaa Ninja oli oppinut jotain edellisestä kerrasta, ja lähti peruuttamaan saman tien porojen edestä - ja porothan seurasi koiraa! :D Yleisössä naureskeltiinkin, että olikohan Ninja historian ensimmäinen porokoira, joka paimensi poroja edestä? :D Hienosti Ninja malttoi odottaa ja kiertää porojen taakse, ja lopulta saatiin tahmeasti liikkuneet elikot paimennettua kirnun kautta karsinaan. Eikä Ninja livahtanut portista läpikään, vaikka se kovasti vielä tarkistelikin että menihän ne kaikki petterit nytten sinne minne pitikin. Todella tyytyväinen olin Ninjan suoritukseen, ja erittäin yllättynyt siitä miten järkevä ja maltillinen paimen se olikaan! Mahtava PikkuMusta, olen niin ylpeä vieläkin! Kuulin vielä jälkikäteen, että porojen omistaja oli aidalla puhellut, että nämä porot ovat tottuneita koiriin eikä ne lähde liikkeelle jos koira epäröi tai ei ole tosissaan, ja porukan hirvas ois saattanut käydä koiran päällekin... onneksi en tiennyt tätä ennen testiä, olisi saattanut jännitys kohota ekspotentiaalisesti!

"Vauhtia nyt köntykset!"

"Déjà vu - no käyhän se toki näinkin!"

"Seuratkaa minua, mä tiedän oikean reitin!"

(c) Jenni Punttila

"Jaksaajaksaa, viimeinen kaarre jo."

Tässä vielä tuomarien arvostelu ja kommentit Ninjan kokeesta:


A. Koira kohtaa ohjauksen alaisena kiinni olevan poron
1. Koiran osoittama terävyys ja kiinnostus poroa kohtaan: Kiinnostunut
2. Koiran hallittavuus ja ohjaajan seuraaminen: Hallinnassa; Tulee luokse kutsuttaessa

B. Ohjaaja ajaa koiran avulla porotokan aitauksesta toiseen
3. Koiran hallittavuus ja rauhallisuus ennen ajokäskyä: Hallittavissa, tasapainoinen; Karkaa (lopulta!)
4. Ajokäskyn totteleminen: Lähtee ennen käskyä
5. Paimennuksen aloitustapa, tokan kokoaminen: Kokoaa tokan kiertäen; Kokoaa tokan haukulla; Kiertämistaipumus
6. Ajotapa jahtaava - paimentava: Paimentava; Ajaa sivulta
7. Haukun taajuus ja laatu: Rauhallinen
8. Etäisyys poroista: Sopiva
9. Koiran hallittavuus ajon aikana: Hallinnassa
10. Ajon lopettaminen käskystä: Lopettaa ajon käskystä; Pysähtyy portilla
11. Koiran palautuminen ajosta, rauhallisuus: Kiinnostunut poroista

C. Yleisarvostelu kokonaissuorituksesta
12. Ohjaajan ja koiran yhteistyö: Hyvä yhteistyö
13. Koiran ottama paimennusvastuu, itsevarmuus: Toimii itsevarmasti, käskyt huomioon ottaen
14. Koiran fyysinen kunto: Kunto riittää koko testin ajan
15. Koiran testissä osoittama paimennusvaisto: Osoittaa paimennustaipumusta
16. Käyttäytyminen aggressiivisen poron kohdalla: ei ollut

Huomautuksia: Hyvä, erittäin maltillinen koira. Opetettu hienosti haukkumaan käskystä =) Porot haastavia, huono koira ei saa (tuollaisia) poroja edes liikkeelle

Poropaimennuskoe hyväksytty

Kunniapalkintoa ei tästä suorituksesta hankalien porojen kanssa Ninjalle herunut, mutta omassa mielessäni Ninja oli totta kai päivän paras! :D Vaan tosi hienoja suorituksia päivään mahtui useita, ja kokemattomat koirat ällistyttivät hienolla paimennusvaistollaan. :) Sunnuntain testeissä ei niin montaa mieleenpainunutta koiraa ollut kuin perjantaina, mutta lupaavia koiria sielläkin oli, etenkin kaverini Saaran koira Pulmu eli Tietysti Poppas-Maija oli kunniapalkintonsa ansainnut! :) Lauantain kilpailussa taso oli erittäin kova, ja upeita suorituksia nähtiin monia ihanassa auringonpaisteessa! Kilpailun voittajaksi kruunattiin tässä skabassa harvalukuisia suomenlapinkoiria edustanut yllättäjä, paimensukuinen narttu Mierka eli Nutukas Örkkö Hörkkö :) toiseksi sijoittui viime vuoden voittaja Louhi eli lpk-narttu Taikarummun Boheemilumooja, ja kolmas oli paikallinen työkoira, rekisteröimätön porokoirauros Flinkko. :) Aidat olivat todella isot, ja koirien tasoa testattiin todella - hieman harmitti, ettei Keiran kanssa päästy kisaan mukaan, sillä tuollaiset aidat olisivat olleet sille omiaan. No, toivotaan ensi vuodeksi parempaa arpaonnea ja samanveroisia aitoja! Ja täytyy kyllä käydä harjoittelemassa tässä vuoden aikana, Ninjaa voisi jopa kuvitella lampaidenkin kanssa kokeilevansa... ;)

Lampaista ja lammaspaimenista puheen ollen. Nähtiinpä sunnuntaina testipäivän päätteeksi esitys, joka taisi hieman jakaa yleisön mielipiteitä. Viimeisin testissä ollut koirakko ei ollut ehtinyt vielä edes aidasta pois, kun paikalle jo saapui mies kahden bordercollien kanssa ja järjestäjät huutelivat, että nyt olisi vuorossa näytös. En tiedä, vaikuttiko jo väsymys omaan mielialaan vai mikä oli, mutta itteäni tuo esitys lähinnä vain ärsytti. Siis eihän siinä mitään, jos halutaan käyttää bordercollieita porojenkin paimentamisessa, mutta tuo ohjelmanumero ei vain mun mielestä sopinut tuolla tavoin esitettäväksi. Mua ois ainakin ottanut ihan suunnattomasti päähän, jos oisin just ollut oman koirani kanssa testissä, ja heti sen jälkeen tuodaan toisenrotuinen ammattilaiskoira näyttämään, "miten homma tulee oikeasti tehdä", kuten eräs poromiehistä asian ilmaisi. Siis mitä ****ua, mistä lähtien lappalaiskoiran pitäisi paimentaa kuten bordercollie?!? Koira oli erittäin tottelevainen ja toimi pillikäskyillä kuten bc:t taidetaan useimmiten opettaa, ja jännä oli nähdä kun koira paimensi äänettömästi poroja, lampailla olen vastaavia paimennusnäytöksiä nähnyt messuilla muutaman kerran ja niistä kovasti pitänyt. Mutta mutta, mun mielestäni täällä nähty esitys oli lähinnä mauton, kun koiran osaamisella oikein mässäiltiin siinä että otetaanpas vielä kerran kierros, ja taisinpa itsekin aidan reunalla hieman tuohtuneena jupista, että niin, vaihdetaanpa kaikki nyt vaan koiramme bortsuihin, kun nää porokoirat on niin paskoja, eihän näistä ole mihinkään... en tiä, olenko vain turhan herkkänahkainen, mutta oikeasti tuo vitutti ja se tuntui todella alentuvalta lappalaiskoiria kohtaan, että niiden pitäisi paimentaa samalla tavoin kuin bortsujen. Paremmin tuo esitys olisi minusta sopinut kilpailupäivälle, vaikkapa lounastauolle tai pisteidenlaskun tuloksia odotellessa, mutta eieiEI testipäivän ja pitkän viikonlopun päätteeksi! Tuosta seurasi vain pahaa mieltä, se ei varmastikaan ollut kyseisen näytöksen tarkoitus. Huh, vieläkin tympäisee kun tästä nyt kirjoitan, onpahan ainakin sitten sanottu eikä jää kaivelemaan mieltä!

Muilta osin tämän vuoden tapahtuma oli jälleen kerran aivan erinomaisesti järjestetty, kiitos kaikille mukanaolleille ja tapahtuman eteen töitä tehneille! Paikka oli UPEA, aidat ihan mahtavat ja oli suuri ilo ja kunnia saada testauttaa koiransa tällaisissa olosuhteissa ja maisemissa! Suuri kiitos Porokoirakerho ry:n aktiiveille kaikesta tästä!! Sekä matkaseuralle niin meno- kuin paluumatkalla sekä Savottakahvilassa!