Tärkein viime aikojen tapahtuma lienee nuorimman laumanjäsenemme Damonin merkkipäivä kuun alkupuolella. Tämä huriseva ja suriseva mustanenäinen ja paksumahainen riiviömme on jo kuusi kuukautta eli puoli vuotta vanha! :) Joten sen kunniaksi tämä blogipäivitys omistettakoon tälle niin rakkaalle mamman kainaloiselle, ja pläjäytetään oikein kunnon kuvakavalkadi tuoreimpia otoksia näkyviin! Facebookista löytyy sitten lisää otoksia tämän kevään varrelta. :)
Damonista on tullut melkoisen komea kolli, vai mitä sanotte! :) Painoa on epätarkan vaa'an perusteella nelisen kiloa, ja voi olla että vielä jätkä tuostakin kasvaa. Ruokahalu pojalla on erinomainen, joskin ihan kaikkea ei suostuta syömään jos "pahaan" ruokaan ei sekoita jotain herkullisempaa. Suosikkisafkoja on tonnikala sekä kastikepussit, joiden kuoria täytyy vielä roskiksestakin käydä dyykkaamassa ja makua nuoleskelemassa (tämä tapa on oikeasti mammaa raivostuttava, jostain syystä kun allaskaapin ovien alla on kissan mentävä rako...).
Nämä kuvat on ottanut siskoni, kun olimme kyläilemässä mun vanhempien luona. Sielläpä Damonilla onkin aina meno päällä, joka paikka pitää kiertää ja tutkia, ja ralli on vauhdikasta! Välillä joutuu kuitenkin ottamaan huilia ja keräämään voimia, jolloin kuvien ottaminenkin on mahdollista. ;D
Damonin työnimihän oli pentuna Arska, toisin sanoen terminaattori Arnold Swartzenegger. :D Ja jotenkin tässä ilmeessä huokuu samantyylistä asennetta kuin esikuvallaan. :D
 |
| "Hasta la vista, baby." |
Toisaalta Damon on nimensä veroinen hurmuripoika-Salvatore, jota naisväki ei voi vastustaa. ;) Mamma ainakin on ihan myyty tälle sinisilmäiselle tummalle komistukselle! ♥
Leivinuunin päältä on hyvä tähyillä niin keittiöön...
...kuin olohuoneen puolellekin. Eihän terminaattorilta saa jäädä mitään tai ketään huomaamatta!
Maatiaiskissa Harmi oli vierailumme aikaan ulkoilemassa omilla teillään, joten Damon sai valloittaa Harmin ikioman (ja irtokarvaisen) pedin, sekös jätkää miellytti!
Tämän parempaa kokovartalokuvaa ei nuoresta ja villistä kollinalusta saatu napattua:
mutta näkeehän tuosta jotain - rungolla, jaloilla ja hännällä löytyy mukavasti mittaa ja turkkikin on tuloillaan. :) Damon tekee näyttelydebyyttinsä heinäkuussa Kempeleessä POROK:in näyttelyissä, mielenkiintoista kuulla, mitä siitä ollaan mieltä!
Pannaas vielä pari omasta asunnosta otettua räpsyä. Ensiksi kuukauden takainen otos, kun Damon keksi että kylpyhuoneessa on juuri balineesille sopiva temppurata! Kolinaa ja omituisia ääniä kuunneltuani menin vilkaisemaan mitä ihmettä katti vessassa puuhaa, ja tällainen näky siellä odotti:
Kuinkahan kestävät lie loisteputkivalaisimen kiinnikkeet? :S
Onneksi pääasiassa Damon on kiltti ja suloinen kissa, itämaiseksi jopa melko hiljainen (tosin vaikea arvioida, kun ei vertailukohtaa ja kokemusta juurikaan ole) ja yleisimmin kuultava ääntely on kehräys - moottori käynnistyy heti, jos äijän ottaa syliin tai sitä silittelee. :) Lähinnä Damon määkii (naukuminen ei ole itämaisten ääntä kuvaava sana lainkaan :D ) vaatiessaan jotain, ruokaa, huomiota tai tekemistä. Ja perin hellyyttävä tapa minusta on Damonin juttelu ja marmatus minun palatessani kotiin jostain, ja kissan oltua yksin kotona. Silloin kyllä ripustaudutaan rintaan ja huristaan ja pusketaan ja nuollaan ja jopa näykitään, kun on ollut niin mahdoton ikävä mammanpojalla ♥ samoin koirille annetaan kyytiä ja niiden kylkeen koitetaan kaivautua, erityisesti Keiran kainalossa Damon haluaisi aina nukkua, mutta omanarvontuntoinen ja nukkuessaan oman tilansa haluava Keira ei aina ole samaa mieltä... tällöin Damonin kohtalona on tyytyä patteripesään, joka sekin on tyhjää parempi ja oikeastaan aika mukava riippumatto. :)
 |
| "happy kitty, sleepy kitty, purr purr purr" |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti